Toivepostaus: Ihonhoitorutiinit

Moikka!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Onko jengi menossa käymään Messukeskuksessa viikonloppuna? Siellä taitaa olla samaan aikaan Ski-,Digi-,Board-, Lätkä&Säbä- ja Hifiexpo! Mä oon itse huomenna siellä lätkä&säbä puolella ainakin käymässä Extreme Toysin osastolla! Että tulkaahan moikkaamaan (:

Edellisessä postauksessa kyselin hieman toivepostauksia ja sainkin muutamilta toiveena ihonhoidostani. Mulla on aina ollut ihan hyvä iho, ei rasvainen eikä erityisen kuivakaan, mutta suuren treenimäärän vuoksi kerään naamaani helposti sellasia ärsyttäviä hikinyppyjä. Varsinkin otsaan ja poskiin.

Käyn hoitamassa ihoani Viivillä Studio VMS kauneushoitolassa, joka sijaitsee Helsingin bulevardilla. Viivi tekee mulle aina muutamien kuukausien välein happohoidon iholle.

Hoidon viraalinen nimi on  Medical Peeling, lääketieteellinen kuorinta. Se tehdään jokaiselle oman tarpeen mukaan. Viivi usein tsekkaa missä kuosissa mun naama on ja valitsee tehokkuusasteen sen mukaan. Hoidolla pystyy hoitamaan epäpuhtauksien lisäksi myös ikääntyvää ihoa, auringon vaurioittamaa ihoa, pigmenttiläiskiä, epätasaisuutta,arpia, aknea ja ryppyjä.

Hoito ei satu, mutta mitä tehokkaammaksi mennään sitä enemmän se saattaa polttaa. Alussa tuntuu pientä polttelua, mutta pian nassulle asetetaankin jo aivan ihanalle tuntuva rauhoittava voide ja siihen päälle naamio joka imeytetään ultraäänellä ihoon. Polttelusta ei siis tarvitse kärsiä kuin muutaman sekunnin, jos sitä edes ilmenee. Hoidossa on monta vaihetta, joista voi kiinnostuneet kysyä Viiviltä lisää. Hän osaa kertoa ammattilaisena enemmän.

Hoidon jälkeen mun naama on usein kuin vauvan pylly ja puhdas.

Nuorille sopii usein tuo pienellä teholla tehty hoito, mutta jos löytyy ongelmakohtia esimerkiksi leuasta, poskista tms. niin eri kohtiin pystyy tekemään tehokkaampia täsmähoitoja. Koko naamaa ei siis tarvitse kuoria voimakkaasti, jos vain yhdessä tai muutamassa kohdassa on ongelma. Vahvemmissa hoidoissa iho saattaa alkamaan hilseilemään hoidon jälkeen kun alta kuoriutuu uusi terve iho.

 

kasvonaamio vaihe.

kasvonaamio vaihe.

Lisäksi hoidan ihoani aamuisin ja iltaisin voiteella, jonka myös ostan Studio VMS:iltä. Kyseessä on Neoderman päivävoide ja iltavoide. Historiani tämän voiteen kanssa on sellainen, että kun olin ensimmäistä kertaa Viivillä ripsissä, niin paikalle pomppasi nainen joka tuli hakemaan tätä ”ihmevoidetta” lisää. Pakkohan munkin oli sitä päästä testaamaan ja mä kyllä vannon sen nimeen. Ihan mielettömän hyvä.

Pesen myös iltaisin ja aamuisin kasvoni Neoderman puhdistusmaidolla. Siitä merkistä on tullut ihan lemppari!

Mitään sen erikoisempia rutiineja mulla ei ole. Meikkaan hyvin vähän arkisin ja annan ihoni hengittää. Pidän huolta että petivaatteet ovat (varsinkin tyyny) puhtaat ja meikkisiveltimet freshit. Ihan pieniä juttuja joilla oon saanut mun nassun oikeesti todella hyvään kuntoon. On ihanaa kun iho voi hyvin ja on itsevarma fiilis ilman meikkejäkin. Ennen jokapäiväisen pakkelimäärän ja huonon ihonhoidon seurauksena multa hävisi täysin oma pigmentti kasvoista, se oli aivan kamalaa kun oli ilman meikkiä sellainen valkonaama. :D

10407746_10152450291540794_8176295040288172769_n

Itseruskettavan olen nyt ottanut käyttöön ja testailin viimeviikolla eri sävyjä VitaLiberatalta. Innostuin tuotteesta, sillä se sisältää sertifioituja luomuainesosia, jotka hoitaa ihoa. Tykkäsin hirveesti lopputuloksesta ja hanskan avulla väri levittyi tasaisesti!

10723955_891226594244002_194031141_n

Viivin kanssa tehdään yhteystyötä ja sain revittyä taas älyttömän huipputarjouksen. Tuo mainitsemani happohoito,  Medical Peeling maksaa Viivillä normaalisti 150-270€ riippuen hoidon tehosta, mutta nyt blogini nimellä (lindamanuella) saa hoidon vain 100€!!

Viivin numero: 040 1272721 sekä nettiajanvaraus: www.studiovms.fi ! Tarjoukseen tarttuneille toivotan ihania ja rentouttavia hemmotteluhetkiä ja kaikille muillekkin rentouttavaa viikonloppua. (:

Mitä kuuluu kisojen jälkeen?

No hyvää kuuluu! Tulin valitettavasti pieneen kuumeeseen ja flunssaan muutama päivä kisojen jälkeen, mutta itseni tuntien osasin odottaa sitä. Tai sanotaanko että annoin sairastelulle luvan tulla. Olen levännyt paljon ja yrittänyt normalisoittaa työkuvioita ja rauhoittaa arkea.

Pikkuhiljaa kuviot alkaa taas hahmottumaan ja palikat löytää paikkansa. Kehossakin on hyvä fiilis ja näytän taas hyvin normaalilta hoikalta nuorelta naiselta, vaikka painoa olen ottanut vain hieman yli kilon. Silmäpussit on historiaa, ihanaa ! :D  Jännäksi nää, pullahtaako tämä neiti. Mä kuitenkin vähän epäilen, sillä olen niin monta vuotta urheillut säännöllisesti ja syönyt terveellisesti, että mun ”paluu arkeen” ei ole niin radikaali muutos kisadieetistä. Ruokaa on enemmän ja treenejä hieman vähemmän, mutta karkkiastioilla en normaalistikkaan hengaile eikä pizza kuulu lounasmenuun, vaan ravinto on fiksua ja terveellistä.  Viikossa pidän usein yhden ”paskarasvatankkauksen” jolloin saan syödä vapaammin ja muuten syön ikäänkuin tankkaus-tyhjennys meiningillä, jolloin viikkoon kuuluu korkeamman hiilarin päiviä ja hieman matalamman, jotka on suunniteltu tukemaan treenejä. Sellanen tasanen jokapäivälle sama menu ei ole mua varten.

Takki ja kengät: HouseOfBrandon

Takki ja kengät: HouseOfBrandon

Oon käynyt treenailemassa varovasti. Vielä hengästyy jo pelkästä salille kävelemisestä, mutta tänään oli jo aika pitkälle normaali fiilis, joten eiköhän loppuviikosta olla taas kunnolla naruissa kiinni.

Monilta kisaajilta olen kuullut miten kunnon pehmeentyminen on kovin hankalaa mielelle. Ei musta vaan, tai sitten se tulee myöhemmin. On ihan kivaa kun ei näytä pikkupojalta takaapäin ja energiatasot on korkealla. Vaatteet ei tipu päältä ja kaupoista alkaa löytymään mullekkin taas kokoja! Luonnekin muuttui astetta mukavammaksi heittämällä, kun keho ja mieli alkoi palautumaan. Mun mielestä Essi kirjoitti blogissaan hyvin: kisakausi miellyttää toki silmää, offi kausi miellyttää henkistä hyvinvointia ja yleisestikkin elämän laatua. Ja kyllähän mä kropastani pidän myös offilla, mutta eri tavalla. Silloin se on naisellinen ja vahvan näköinen. Kisakaudella taas on hienoa nähdä työn tuloksia lähemmin ja saavuttaa uusia asteita tuloksissa. Kisakausi on kisakausi ja silloin vedetään kovaa, mutta se ei ole ikuista.

Kengät: HouseOfBrandon

Kengät: HouseOfBrandon

Takki: HouseOfBrandon

Takki: HouseOfBrandon

Lähdin tekemään yhteistyötä Suomalaisen verkkokaupan kanssa josta löytyy paljon kivoja vaatteita, asusteita ja kenkiä! Tilaus tuli päivässä(!!!), joten sieltä saa nopeampaankin hätään vaatteet tilattua. Verkkosivuille pääset seuraavasta linkistä: HouseOfBrandon 

Eilisessä Martina-ja Hengenpelastajat ohjelmassa poimittiin ruusuja ja miehiä merenpohjasta. Mä välillä niin repeilen itselleni siellä ohjelmassa. Nyin niitä mun uikkareita jatkuvasti ja ilmeet on niin veikeitä. Äiti sanoi että tuli mieleen Linda 7v uikkareissa :D

10735151_875537829144719_701130244_n

Tänään olisi luvassa kuvaukset, treeniä ja illalla töitä.  Ohjelmia tilanneet voivat tsekkailla illalla sähköpostiaan, sillä pyhitän illan ja loppuviikon ohjelmien teolle. Palataan taas!

Ottaisin mielellään postaus toiveita vastaan, mikäli jokin asia askarruttaa mieltä.

Kun vihalle turtuu

Ciao!

Kirjoitus ei käsittele asiallista kritiikkiä tai mielipidekeskustelua, vaan suoraa ja karua kiusaamista sekä haukkumista. 

Moni on käynyt kummastelemassa sitä myrskyä, minkä me fitnessharrastajat olemme saaneet jälleen kerran niskaamme. Iltalehti räjähti ja täyttyi ilkeistä kommenteista. Moni pikkublogiakin pitävä ystäväni on surullisena kertonut, että eiköhän tämänkin kohun saattelemana kommenttiboksi tullut täyteen oksennettua vihaa ja haukkumista fitnessurheilijoita kohtaan. Fitnestä vihaavat ovat todella onnessaan kun saivat lisää kyniä joilla värittää. Enkä nyt todellakaan tarkoita, etteikö Umpun teksti ollut hyvä, asiallinen ja todentotta hänen kohdallaan.  Montaa jo valmiiksi fitnestä vihaavaa vain tuskin kiinnostaa lukea tai yrittää ymmärtää edes koko stooria, vaan hyökätä suoraan kohuun ja tahallaan ymmärtää asia mahdollisimman negatiivisena ja valitettavasti käyttää tätä-, niinkuin aikasemmin vastaavia esimerkkejä meitä lajin parissa touhuavia vastaan. Se ei kuitenkaan ole Umpun vika, eikä hän ole vastuussa siitä miten ihmiset haluavat asian ymmärtää. Rehellisyyttä tarvitaan ja on tottakai hyvä, että myös tälläiset esimerkit tuodaan esille. Kuten olen miljoonasti aijemminkin todennut, laji ON vaarallinen ja ihmisillä on oikeus nähdä myös se varjopuoli.

Niinkuin juuri totesin, on huvittavaa huomata miten moni haluaa käsittää asiat tahallaan väärin. Moni fitness urheilija on halunnut heittää asiasta kohua keventävää vitsiä sekä kertoa oman tarinansa, niinkuin minäkin, eikä millään tavalla henkilökohtaisesti haukkua ketään tai osoittaa sitä kenellekkään. Tarkoituksena on ollut tuoda oma kokemus esille, heittää vähän kevyttä vitsiä kohusta ja siitä aiheutuvasta myrskystä. En usko että missään nimessä kenestäkään ihmisestä. Netissä suurena ongelmana on usein se, ettei äänensävyä kuulla tai ”energiaa nähdä”.  Vitsillä heitetty juttu saattaa pahimmassa tapauksessa satuttaa, mikä on aina ikävää. Tämän olenkin bloggaajana jo oppinut kantapään kautta, ettei mitään kannata ikinä jättää ”auki”, sillä se AINA ja aivan satavarmasti käsitetään väärin.

Aihe räjähti käsiin ja aiheutti monille viattomille valitettavan paskanmyrskyn ja joskus asioista on vain helpompi mennä yli huumorilla. Varsinkin kun asia on niin hemmetin loppuun kulunut, että alkaa jo tosiaankin naurattamaan tämä vääntö.

Mutta sitten takaisin itse asiaan.

Itse olen kirjoittanut tätä blogia vuodesta 2011 ja muistan kyllä miten ensimmäiset kommentit viilsivät syvältä. Miten joku pystyy olemaan noin ilkeä? Eikä siinä mitään, jos olisi pokkaa laittaa omilla kasvoilla, mutta kun takana on niin suuri ja ällöttävä pelkuruus.

Kiusaajilla on yleensä motiivi saada kiusattu uskomaan siihen, että hän on todellakin huono ihminen ja paska, ansainnut kuransa. Moni varmasti pysähtyy miettimään, onko asia todella noin kuten tuossa kommentissa sanotaan? Olenko noin epäonnistunut ihmisenä?

Vuosien vieriessä olen saanut todistaa useita tapauksia kommenttien takaa. Hyvin monella on (niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin) usein itsellä vaikeaa, huono olla tai haaveena olla vaikkapa siinä samassa kunnossa kuin se ”oksettava” fitnesstyttö salilta. Valitettavasti niin se vain useimmiten on. Kateutta ei tule aliarvioida, se on kuin myrkkyä valloilleen päästessä.

Joillakin taas on muuten vain hauskaa ajanvietettä kivittää muita, eikä asiassa nähdä mitään väärää. Joskus jopa porukalla. Ollaan kuin ala-astelaiset ja lähdetään yhtä naiivisti mukaan kun yllytetään joukkokiusaamaan, usein vielä ilman syytä.  Jokainen meistä on varmasti tehnyt joskus väärin ja onneksi useammat meistä kasvavat ja heräävät jossain vaiheessa elämäänsä, ymmärtävät tehneensä väärin, ottavat opikseen, pyytävät anteeksi ja yrittävät olla parempia ihmisiä jatkossa.  Jotkut eivät.

Niin karulta kuin se kuulostaakaan, en ole enää hetkeen loukkaantunut kiusaamisesta. Olen ikäänkuin turtunut haukkumiselle ja kiusaamiselle. Olen nähnyt kiusaamisen todelliset kasvot, syyt sen takana ja nykyään useimmiten osaan ottaa ilkeilyt avoimesti vastaan. Tunnen jopa joitakin kiusaajia kohtaan myötätuntoa ja yritän ymmärtää. Osana siihen varmasti myös liittyy se, ettei mulla ole hirveesti mitään ”salattavaa” ja tiedän mitä ns. tuon pöydälle. Sillon ihmisellä ei ole tarvetta selitellä ja kaiken voi ottaa hymyllä vastaan.

Keskityn nykyään paljon mielelläni niihin hyviin, kannustaviin ja positiivisiin kommentteihin sekä ihmisiin ja asioihin elämässäni. Olen äärimmäisen kiitollinen niistä, jokaisesta pienestäkin positiivisesta kommentista. Pahan energian ja ilkeilyn pyrin sivuuttamaan elämästäni. Ihmistä ei saastuta se mitä hän kuulee, vaan mitä hänen suustaan tulee. 

On ihanaa miten moni on niin vilpittömän surullinen ja huolissaan meidän bloggaajien ja ”arvostelun kohteina” olijoiden puolesta. Älkää tekään antako niille energiaa tai sureko meidän puolesta. Surkaa kommenttien takana olevien puolesta.

1487989_10152355928345794_5517590446678277050_o

 

 

Fitness on yksilöllistä.

Heippa hei!

Pakkohan munkin on tuoda oma korteni kekoon tässä fitness kohussa. Meidän ihanan Umpun blogikirjoitus ja illuusio kuva itsestään tyhjennettynä ja kuivana vrt. bikinit päällä ja posessa, tankattuna on herättänyt kovasti mielipiteitä mediassa. Kieltämättä umppu on todella hurjan ja huolestuttavan näköinen kuvassa! Olen ennenkin nähnyt tämän ja kauhistellut miten kammottavalta keho näyttää ennen tankkauksia. Muistan ajatelleeni että toltako mä sitten näytän…vai näyttääkö kaikilla kunto samalta?

IMG_9371-768x1024

Kuva Prime body blogista

Kuva: Prime Body blogista

Kuva: Prime Body blogista

Mielestäni ei. Olemme jokainen yksilöitä ja kunto ennen tankkauksia sekä ylipäätään kisapäivänä näyttää jokaisella erilaiselta. Tässä taas omat kuvani samasta tilanteesta. Aamulla kuivattuna ennen tankkaamista ja vieressä kisalavalla. Bikinissähän tankkaamisella ja viimeistelyllä ylipäätään ei ole kovinkaan suurta merkitystä, me ei olla niin isoissa lihoissa monikaan että imettäisiin ihan mahdottomia määriä hiilaria itseemme tai saatais mitään ihmeitä aikaan.

10447636_10152441951005794_2210614840379744095_n

lavakuva: bodylehti

 

 

Sitten vielä toinen kuva aamulla ennen tankkaamista, tyhjänä ja kuivana poseerauksilla:

10435743_10152441951010794_3122323900226405115_n

 

Mun mielestä meillä on hyvin eri lookit samassa tilanteessa umpun kanssa. Ääripään näköinen mäkin todellakin olen, mutta en ehkä samalla tavalla kuin Umppu. Näin myös monien muiden vertauskuvia ”ennen tankkausta-lavalookkissa” ja kyllä jokainen näyttää aivan erilaiselta. Se miltä sä näytät tyhjänä ja kuivana riippuu ihan siitä, mitä sulla on siellä nahkan ja luiden välissä. Kenenkään mieltä pahoittamatta tulee muistaa, että mitä vähemmän siellä sitä lihaa on, sitä kamalammalta ja sairaammalta se kroppa näyttää, koska ollaan niin hemmetin laihoja. Ei ole itsellänikään kovin huutelemista lihojeni kanssa, mutta olen tyytyväinen siihen nähden mitä olen ennen ollut ja mistä on lähdetty.

10697311_10152351611070794_8649026694332415696_o

Muutama päivä ennen kisoja. Kuivin, rasvattomin ja laihin kunto mitä mulla on ikinä ollut. Silti paino on n. 52 kiloa ennen tankkausta ja pituutta löytyy 162cm viimisten mittausten perusteella. Olen ennen ”fitnesshurahdustani” painanut normaalisti alle 50kiloa ”offilla”, joten tämänhetkinen kisapainoni on korkeampi kuin entinen päivittäinen painoni ja tulee toivottavasti tulevaisuudessa olemaan vielä korkeampi. Umppu taitaa olla mua n. 6cm lyhyempi ja kisakuvissa n. 10 kiloa kevyempi, joten meitä on ylipäätään tyhmää verrata.  Ja tässä tulee taas ilmi se, että me kaikki ollaan eri mitoissa, eri lihoissa, eri rakenteella, eri ikäsiä, eri lähtökohdista: jotkut ekaa kertaa lavalla tai kymmenettä kertaa lavalla, muutaman vuoden treenitaustoilla tai 10 vuoden -jopa useampienkin vuosien treenitaustoilla. Joillakin on lapsia, jotkut taas nuoria ja ”kimmoisammalla” iholla varustettuja. Esimerkkejä eri lähtökohtiin löytyy paljon.

Jkl 2014-1127

Vanhempani olivat erittäin huolestuneita alkavasta dieetistäni. Surullisten taustojeni vuoksi he olivatkin hyvin tarkkoja hyvinvoinnistani ja varmistelivat vointiani päivittäin. Äidin iloksi hän sai ihmetellä ruokamääriäni. Multahan ei missään vaiheessa rajoitettu perus vihannesten tai salaattien määrää ja olen aina ollut hullu viher-rakastaja, joten koko dieetin pysyin kylläisenä ja tyytyväisenä, kun sain niitä lisäillä perus ruokavaliooni oman maun mukaan. Nälkää en joutunut muistaakseni kertaakaan näkemään. Aamutreeneissä oli joskus ongelmia, kun halusi vaan äkkiä aamupalaa.

Oli myös ilo kuulla äidin mielipide, jonka mukaan en näyttänyt missään kohtaa sairaalta tai ollut mitenkään kauhistuttavan pieni tai lainkaan sellainen, mitä hän kauhulla ehkä odotti. Ja älkää käsittäkö väärin. Pienihän mä olin, mutta ihminen joka on sitten oikeesti ollut joskus pieni ja syömishäiriöinen, näännytetty kasa näyttää pikkasen eriltä. Jalat mulla oli ennen lajia n. 1/5 siitä mitä tänäpäivänä ja muutenkin olemus on huimasti skrodempi kuin aiemmin. Faktahan on se, että kisapäivänä olisin ylipainoinen ja liian iso esimerkiksi mallimaailmassa.

10409174_719626971458883_6316085701872560853_n

Kuva: Punttimimmi, fitfashion

Itsekin haluan ehdottomasti korostaa sekä aina tuoda ilmi sitä, että laji on VAARALLINEN, niinkuin lähes jokainen kilpaurheilulaji tuppaa olemaan. Kille toi asian hyvin esille uusimmassa  blogikirjoituksessaan.  Kisakunto on kisakunto jossa toivottavasti kukaan ei kovin kauaa toivo pysyvänsä. Tämä ei ole hyvinvointijumppaa tai normaalia painonpudottamista.

Laji ja sen toteutus on kuitenkin todella yksilöllistä ja kaikenlaisia tapauksia on kuultu, mutta myös paljon niitä iloisia ja onnistuneita. Sen vuoksi harmittaa, että media haluaa aina nostaa ainoastaan esiin ne surulliset tapaukset, kun positiivisia kokemuksiakin olisi varmasti heittämällä tuplaten tarjolla. Mutta ymmärtäähän toki, että kauhukokemukset ja shokeeraavat kuvat ovat mediaseksikkäämpiä ;) Väsyneisiin tyttöihin tietenkin dieetillä törmää ja dieetti ON vaativaa sekä väärissä käsissä vaarallista puuhaa. Se vaatii uhrauksia, aikaa, energiaa, järjestelmällisyyttä ja kuria. Ennenkaikkea se vaatii osaavan henkilön taustalle ja tukea läheisiltä, oikeanlaista energiaa ja seuraa ympärille. Se vaatii kylmän pään ja mielestäni jokaisen kisaajan tulisi käydä jonkinlainen kurssi anatomiasta ja liikuntaravitsemuksesta, jotta osataan itse myös ottaa vastuuta, kuunnella kehoa ja kyseenalaistaa asioita. Olisi hyvä että kisaaja itse tiedostaa miksi asioita tehdään ja mitä kehossa tapahtuu. Mikään kun ei mene niinkuin paperilla sanotaan, siksi tarvitaan myös omaa kykyä reagoida ja tunnistaa kehon merkkejä. Myös elämäntilanne, joka sallii hieman itsekkään aikakauden kisadieetillä on aina plussaa. Uskon kuitenkin, että jos pohjatyön malttaa tehdä oikein ja ylipäätään hyvät elintavat ovat arkea, liikunta on nautinto ja bileiden jääminen väliin ei ole maailman loppu, niin dieetin aikaisesta ajastakin voi saada PALJON irti ja uskokaa tai älkää, sitä pystyy jopa tekemään hyvällä fiiliksellä.

Tätä lajia on tuhansia tapoja toteuttaa ja meitä on moneen junaan. Onneksi pääasiassa lajin parissa touhuavat taitavat moni olla suht onnellisilla kokemuksilla liikenteessä ja ne joille laji ei sopinut, voivat keskittyä johonkin muuhun. Väsykiukut ja kamppailut tahdonvoiman kanssa kuuluvat aisiaan, tavoittelit sitten mitä tahansa elämässä. Mikään ei tule ilmaiseksi tai helposti, muuten me kaikki elettäis meidän unelmia. Touhu on hyvin pitkälle kiinni asenteesta, henkisestä hyvinvoinnista sekä tietenkin siitä, miten sun kroppa ottaa touhun vastaan. Kaikille laji ei sovi ja niin se vain menee. On myös hölmöä kisata monet kisat putkeen palautumatta tai kehittymättä kisojen välissä ja ihmetellä miksei homma etene. Omasta mielestäni lavalle tulee kerta toisensa jälkeen tuoda jotain uutta.

Kaikkia tarinoita ja kokemuksia, jokaista mielipidettä kunnioittaen voin sanoa että UGH,Olen puhunut. ;) Muistakaa että tämä on vain minun näkemykseni asiasta, ei henkilökohtainen kirjoitus ketään kohtaan tai kenenkään muun mielipidettä/kokemusta paheksuva stoori. Jokaisella on oma näkemyksensä asiaan ja tässä pala omaani.

10701980_10152358113560794_7918327293734172087_n

 

 

 

Pannaria pöytään!

Tsaukkis!

Yks ihana asia tässä offille pääsyssä on se, että saa hieman vapaammin valita mitä syö. Yritän kuitenkin pysyä ihmisen mitoissa ja olla pullahtamatta ihan törkeäksi… heh. Tätä ei sitten käytetä mua vastaan kun oon imeny sen 20 kiloa poskiini. ;)

Sain kokeiluksi  Fast Sports Nutritionin uusia Protein Pancake Mix jauheita.

Toteutan postauksen yhteistyössä Fastin kanssa

Kyseessä on runsaasti proteiinia sisältävä vähälaktoosinen ja -sokerinen pannukakkujauhe. Pannarimixin kaikki raaka-aineet ovat luontaisia, ravintorikkaita ainesosia, kuten jauhettua kauraa ja mantelia, jotka sisältävät muun muassa runsaasti kuitua ja hyviä rasvoja.

Mixistä löytyy kolme eri makua: maustamaton, banaani-toffee ja vaahterasiirappi. Maustamaton versio on muuten makeutettu täysin stevia-kasvista saatavalla makeutusaineella.

Itse sain kokeiluun vaahterasiirapin sekä maustamattoman.

Halusin tietenkin kokeilla heti tuota vaahterasiirapin makuista. En ole todellakaan mikään kokki, joten vähän jännitin miten mun elämäni eka pannukakku oikeen toteutuu. Onneksi valmistus on jopa mulla tehty todella helpoksi: maitoa ja jauhoa ja sekoita. Päätin olla ”luova” ja nappasin kaupasta mantelimaitoa ja lisäsin sekaan hieman kookosrasvaa.

IMG_2907 IMG_2912

Valmistuksessa meni n. minuutista kahteen , mikä on oikein sopiva aika tällaiselle ”kaikki heti nyt” tyypille. Mä en pysty tekemään ruokia, joissa menee valovuosi valmistukseen…Taikina oli siis parissa minuutissa valmiina pellillä ja menossa uuniin. En katsonut kelloa, mutta pannarin paistamiseen taisi mennä n. 10 minuuttia.

Pannari pois uunista, marjat päälle, vähän raakakaakaojauhetta pinnalle ja nassuun!

IMG_2913

 

Mun reseptistä tuli ainakin siis hyvin helppo ja nopea, mutta hyvä! ;)

  • 2 dl jauhetta
  • 2dl mantelimaitoa
  • 1rkl kookosöljyä
  • uuniin n.10-15minuutiiksi.
  • Päälle marjoja ja oman maun mukaan raakakaakaojauhetta.

Joel pääsi myös maistamaan ja se heitti päälle vähän jätskiäkin. Kuului ainakin äsken keittiöstä hyvin tyytyväistä palautetta, joten jos sille herkkusuulle kelpaa niin pakko olla oikeesti hyvää!

Ajattelin kokeilla maustamattomasta tehdä huomenna jonkinlaista suolapannaria, johon voi sitten oman maun mukaan valita täytteet. ;) Ehkä musta tulee vielä kokki!

Suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan ja varsinkin jos haluaa pysyä makroissa ja olla tarkka ruokavalion kanssa, mutta silti herkutellakkin. Tästä saa todella hyvän välipalan/aamu- tai iltapalan päiviin ja varmasti aijon ottaa tästä yhden hauskan lisän ruokavaliooni. Ravintosisältö sopii oikein hyvin ruokavaliooni ja mun mielestä suurin plussa koko hommassa on, että valmistus on niin helppoa ja vaivatonta.

Lisää reseptejä ja ideoita löytyy tästä linkistä: proteiinileivonnaisia